Muistan, kun vielä reilut viisi vuotta sitten oli melkeinpä salainen agenttioperaatio paketoida jälkikasvun joululahjoja, saati piilottaa niitä uteliailta lahjansaajilta. Välillä lahjoja vietiin mummolaan piiloon, välillä autotallin hyllyille tai sitten kotona johonkin komeron perimmäiseen nurkkaan, peiteltynä vilttipinon alle.

Enää ei tarvitse lahjoja piilotella. Onko se haikeaa vai helpottavaa, en tiedä. Lahjatoiveiden määrä on maltillistunut. Enää ei lelukuvaston sivut ole rullalla liiallisesta selailusta, kun nuorimmainenkin on jo alakoulun viimeisellä luokalla. 

Muistuu mieleen huvittava juttu ihan lapsuudesta. Silloin serkkutytölle kävikin vähän “ohraisesti”, kun oli nuuskinut kotonaan kaappeja ja löytänyt ihanan päiväkirjan. Odotti sitä sitten kovin, mutta karvas oli kalkki joulun aikaan, kun huomasikin, että päiväkirja oli tullutkin minulle, äidin veljen tyttärelle.

Minusta on kyllä mukavaa tehdä pieniä jouluvalmisteluja, jos niitä on sopivasti. Ei sillä lailla kuin lapsuudessa, kun joulusiivoustakin tehtiin sananmukaisesti katosta lattiaan. Se Marttojen vinkki on kyllä hyvä: siivoa vaatekomerot jouluksi, mikäli aiot viettää joulusi niiden sisällä!

Mutta siitä rapinasta. Se kuulkaas ei nyt ole ollutkaan tänä syksynä mitään mukavan jännittävää, sillä pirnatun (ihana työkaveriltani opittu perinteikäs voimasana) siimahännät ovat löytäneet talomme alapohjan. Siinä meinaa aamusella mennä kaffe väärään kurkkuun, kun alkaa se rapina kuulua olohuoneen lattian alta. Ei auta kuin kovasti tömistellä ja hetkeksi hiljenee.

Vanhassa talossa on vaikea lähteä etsimään, että mistä siimahännät ovat tiensä lattian alle löytäneet, kun mahdollisuuksia on monia. Nyt meillä on käytössä elektoniset karkottimet sisätiloissa. Pitänee viedä lossat kivijalan sisäpuolelle. Mutta kyllä tulee mieleen, että hiiripopulaation edessä tässä on aika voimaton. Hyvät vinkit olisi nyt kullan kalliit.

Joulumyyjäisissä minulle tarjottiin lintulautaa, joka oli oikein soma ja vielä edullinenkin. Jouduin toteamaan, että taitaa tänä talvena jäädä lintujen ruokkiminen meidän pihapiirissä, kun on tulleet tilalle toiset “lemmikit”. No, onhan hiiret ja ihmiset eläneet rinnakkaiseloa vuosisadat, mutta ei se siltikään tunnu mitenkään houkuttelevalta ajatukselta. Hiiri vai pikkulintu, siinäpä vasta pulma….