Haminan kaupunginvaltuusto päätti pitää kiinteistöverojen prosentit ennallaan. Asian ratkaisi kaupunginvaltuusto, jossa päätös nuijittiin numeroin 20 – 17. Ratkaisun linjat päätettiin jo kaupunginhallituksessa, jossa kaupunginjohtajan esitys veronkorotuksesta kaatui niukasti 4 – 5 Kokoomuksen ja Perussuomalaisten voimalla. Korotus olisi tuonut kaupungin kassaan ensi vuonna 732 000 euroa lisää.

Valtuustossa valtuutettu Nina Peltonen (sd) pehmensi korotusesitystä hieman, mutta se ei saanut korotusta vastustaneita taipumaan. Ehjinä eivät valtuustoryhmien rivit pysyneet. Kokoomus vastusti korotuksia koko
ryhmällään, samoin LiikeNyt, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustasta verojenkorotuksen puolesta äänesti viisi valtuutettua, Jani Jaakkola ja Sauli Ojala vastustivat. Vihreistä korotuksia kannatti Katja Andrejev, vastusti Aino Tynkkynen.

Haminan kaupungin taloustilanne on erittäin vaikea. Tilikauden 2025 tulos tulee olemaan tämän hetken ennusteen mukaan 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Linnoituksen Voima Oy:n vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi on varauduttava siihen, että kaupungin oman pääoman ehtoiset 7,0 miljoonan euron sijoitukset joudutaan kirjaamaan alas vuoden 2025 tilinpäätökseen.

Kaupungin talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet yleisen talous- ja työttömyyskehityksen lisäksi pitkään jatkunut väkiluvun lasku. Myös yhteisöverotulot ovat Verohallinnon julkaiseman vuoden 2024 verotuksen ennakkotietojen perusteella kehittyneet heikosti vuoden 2023 verotuksen tavoin. Haminan yhteisöverotilitykset ovat putoamassa vuonna 2026 alle vuoden 2013 tason.

Kaupungin haastavalla taloustilanteella perusteli kiinteistövarojen korotusesitystään valtuutettu Nina Peltonen:
– Vuonna 2026 sekä suunnitelmavuosina 2027 ja 2028 tulisi löytää useiden miljoonien eurojen säästöjä, jotta meillä olisi mahdollisuus pitää pää vedenpinnan yläpuolella sekä pysyä itsenäisenä kuntana, sanoi Peltonen.

Kokoomus kiistää veronkorotukset:
– Haminan on selvittävä ensi vuosi ilman veronkorotuksia ja tehtävä sopeutus toiminnasta säästämällä. Vuoden päästä tilanne voidaan arvioida uudestaan ja tulevaan vaikuttamismahdollisuudet ovat suunnitteluvuosille 2027- 2028 paremmin olemassa, sanoi puolestaan ryhmänsä puheenjohtaja Veli-Matti Hartikainen Kokoomuksen puolesta.

Veronkorotusta kannattanut Katja Andrejev (vihr) sanoo, että päättämällä nyt tulevien kiinteistöverojen suuruudesta, päätetään samalla tulevien sopeutuksien laajuudesta.

– Vaikeiden päätösten syksy on alkanut ja tämä on vain alkusoitto arvokeskustelulle, jota kaivataan yli ryhmärajojen. Talousarviossa päätämme yhdessä ensi kuussa, sanoi Andrejev.

Valtuutetuista saattoi aistia, että kaupungin taloustilanne on kehno. Puheenvuoroja pidettiin viljalti ja valtuutettu Jalle Niemelä (LiikeNyt) lohkaisikin, että politiikka on palannut valtuustosaliin.

Valtuutettu Ville Virtanen (sd) piikitti Perussuomalaisia takinkääntäjinä.
– Kaupunginhalliuksen johdossa olleessaan Perussuomalaisilla kantoivat vielä vastuuta kaupungin taloudestakin, mutta nyt vastuusta ei ole tietoakaan, sanoi Virtanen.

Veronkorotus heikentäisi Haminan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä, arvioi valtuutettu Ville Tolvanen (kok): Kaupungin talouden tasapainottamisessa on useita lähestymistapoja. Osa päättäjistä näkee, että taloutta voidaan vahvistaa rakenteellisilla toimilla, toiset taas korostavat veronkorotusten roolia, sanoi Tolvanen.

Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä (sd) oli kiinteistöveron korottamisen kannalla jo kaupunginhallituksessa, sen puheenjohtajana:
– Yhteiskuntaopin opettajana opetan nuorille oppilaille aina, että kuntien maksuttomat ja/tai edulliset palvelut tuotetaan verovaroilla. Kunnilla ei ole juurikaan verojen lisäksi muita tulolähteitä.

– Haminan taloudellinen tilanne on huono. Nyt hyväksytty kh:n esitys vie edelleenkin pohjaa pois siltä, että pääsisimme Kuntalain edellyttämään lailliseen tilanteeseen, sanoi Erkkilä pettyneenä kaupunginhallituksen päätökseen. Päätös olla korottamatta kiinteistöveroja tarkoittaa Erkkilän mukaan noin 6-7 miljoonan euron
leikkauslistaa seuraavalle kolmelle vuodelle.

– Verojen korotus olisi pienentänyt leikkausvaatimuksia kahdella miljoonalla, sanoo kiinteistöveron korottamista kannattanut Erkkilä.