Haminan Seudun Koivistolaiset viettivät viime viikolla perinteistä hapanlohko -iltaa lounasravintola Pintelissä. Paikalla oli toistakymmentä karjalaisen perinneruoan ystävää.

Päivi Hantun keittämää lohkoa oli syömässä myös kaksi Koivistolla syntynyttä henkilöä. Koiviston kunta menetettiin Neuvostoliitolla 1944. 

Hapanlohkon maun antaja on ruisleipätaikinan juuri. Sitä sekoitetaan veteen, jossa keitetään lohkotut perunat (jotkut lisäävät myös lanttua), ja mausteeksi suolaa ja voita. Lopussa voi lisätä hieman maitoa tai kermaa. 

Hapanlohkoa on valmistettu ainakin luovutetulla alueella. Nyky-Suomen alueella Ylämaan ja Miehikkälänkin katsotaan kuuluvan vahvasti ”hapanlohkovyöhykkeeseen”. Virolahdella tehdään puolestaan hapanvelliä, johon tulee em. ainesten lisäksi herneitä. 

Hapanlohko voi maistua tottumattoman suussa erikoiselle; ensin happamalle, sitten perunaiselle ruisleivälle. Ruokaseurueessa harmiteltiin, ettei nuorempi polvi useinkaan tunne perinneruokaa. Paitsi juuri Virolahdella ja Miehikkälässä, missä hapanvelli on koulujen ruokalistalla.