Kymenlaakson matkailu sai viime kesänä uuden helmen, kun Verlan tehdasmuseon päärakennus, 140-vuotias Patruunan Pytinki avattiin yleisölle mittavan remontin jälkeen. Kouvolan Jaalassa sijaitsevasta rakennuksesta tuli hetkessä menestyskohde, ja remontin suunnittelijalle, haminalaiselle arkkitehdille Teiju Autiolle tulvii kiitosta.
– Se lämmittää mieltä, hän myöntää.
Metsäyhtiö UPM:n omistama Verlan tehdasmuseo on maailman ainoa metsäteollisuuden maailmanperintökohde Unescon listalla. Kokonaisuuteen kuuluvat mm vuonna 1872 valmistunut puuhiomo ja vuonna 1882 valmistunut pahvitehdas sekä pitkään tyhjillään ollut Patruunan Pytinki, joka toimi vuosia tehtaan isännöitsijöiden asuntona ja konttorina.
Teiju Autio kiittää tehdasalueen omistajaa siitä, että se ymmärsi Patruunan Pytingin arvon ja oli valmis investoimaan sen saamiseksi sille tasolle, jota maailmanperintökohteelta edellytetään. Rakennuksen kunnostus olikin vaativa urakka, sillä rakennussuojelulain perusteella suojeltu pytinki piti samanaikaisesti sekä entisöidä että nykyaikaistaa.
1960-luvulla asennetun talotekniikan osalta rakennus oli tullut käyttöikänsä päähän. Talosta pidettiin kuitenkin huolta. Varmistettiin, ettei katto vuoda, julkisivut ovat kunnossa ja peruslämpöä pidettiin päällä.
– Rakennus säilyi rakenteiltaan terveenä, joten voitiin keskittyä pintojen kunnostamiseen ja talotekniikan uusimiseen, kertoo Autio.
Suurremontti alkoi pitkän valmistelun jälkeen vuonna 2023 ja se valmistui etuajassa viime juhannuksena. Kaikki säilyneet alkuperäiset rakennusosat kunnostettiin, talon huonejako palautettiin, seinille löydettiin 1800-luvun uusrenessanssityyliset tapetit ja pinnoille ajan henkeen kuuluvat värit. Huonekalut löytyivät osin Verlan omista varastoista, osin UPM:n muista tiloista ja seinille saatiin lainaan tauluja yhtiön taidesäätiöltä.
– Suurin haaste oli kuitenkin sijoittaa kaikki nykymääräysten edellyttämät muutokset 1800-luvun rakennukseen sellaiseen pakettiin, ettei niitä kukaan huomaa, kertoo Autio. Kaksikerroksisen puurakenteisen talon paloturvallisuus poistumisteineen on nyt kunnossa. Talotekniikka on piilotettu rakenteisiin ja ensimmäisestä kerroksesta tehtiin esteetön sijoittamalla talon toisen päädyn entiseen varastoon hissi. Ilmanvaihtoon valittiin hybridimalli eli osin painovoimainen, osin koneellinen. Kaikki työt tehtiin Museoviraston valvonnassa. Nyt alakerrassa toimii ravintola ja yläkerrassa on kokoustiloja.
Pytingistä tuli vetonaula
UPM ei ole halunnut kertoa, paljonko Patruunan Pytingin remontti tuli maksamaan. Teiju Autio kuitenkin paljastaa, että kustannusarviota ei ylitetty. Korjatun rakennuksen odotetaan nyt tuovan museolle ja lähialueelle aiempaa enemmän tuloja. Verlassa on vuosittain käynyt n 40.000 matkailijaa.
– Pytingin valmistuminen nosti kävijämäärää 33 prosenttia, kertoo museonjohtaja Ville Majuri.
– Se taas merkitsee lisätuloja myös muille alueen matkailutoimijoille ja yrittäjille. Pytinki on avoinna myös sesonkikauden ulkopuolella, seuraavan kerran Verlan joulumarkkinoilla 23.11.
Teiju Autio on Museoviraston yliarkkitehti, mutta hän hoiti Patruunan Pytingin remontin suunnittelun omalla vapaa-ajallaan apunaan arkkitehti Seppo Serola ja sisustusarkkitehti SIO Ina Serola.
– Tekemällä välillä käytännön suunnittelutyötä pidän yllä ammattitaitoa, jota virkatyössäni restauroinnin ohjauksessa tarvitsen, Autio selittää.
– Vanhan rakennuksen korjaaminen on yleensä kustannustehokkaampaa ja vähäpäästöisempää kuin uuden rakentaminen. Suomessa rakennukset ovat harvoin niin huonossa kunnossa, ettei korjaaminen kannattaisi, muistuttaa Autio ja viittaa Ympäristöministeriön raporttiin (2021) ”Purkaa vai korjata”.
