Retriittikartanoksi vajaat kolme vuotta sitten muuttunut entinen Jamilahden kansanopisto on vakiinnuttanut asemansa Hiljaisuuden Ystävät -yhdistyksen kurssikeskuksena ja Via Silenti -luostariyhteisön kotipaikkana. Sunnuntaina kartanon rannassa nähtiin kuitenkin poikkeuksellinen tapahtuma, kun Turun piispa Mari Leppänen siunasi käyttöön Haminan Rotary-klubin rakentaman kotalaavun.

–Eihän tämä piispalle ihan jokapäiväistä ole, mutta halusimme tällä osoittaa, miten paljon arvostamme yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, piispa kuvaili.

–Haluamme myös, että kartano on avoin kaikille.

Piispa Mari Leppänen vertasi kodan siunausta kodin kristilliseen siunaukseen, joka on Suomessa vanha perinne. 

–Se osoittaa, että kyseessä on sen käyttäjille tärkeä paikka, hän sanoo. Puolentoista vuoden aikana Leader-Sepra -tuella rakennettu kotalaavu kuuluu vielä neljä vuotta Haminan rotareille. Sen jälkeen se lahjoitetaan Hiljaisuuden Ystävät -yhdistykselle.

Poitsilan kartanon osto oli Leppäsen mukaan pienelle yhdistykselle iso päätös, joka merkitsi haaveen toteutumista, mutta myös vastuun kasvua. Piispa Mari Leppäsen johtama yhdistys on kuitenkin kauppaan tyytyväinen. Paikka sopii erinomaisesti juuri hiljentymiseen. 

Kartanon yläkerrassa toimiva luterilainen luostari ei edellytä tulijoilta luostarilupauksia, vaan kuka tahansa voi mennä sinne vaikkapa vain päiväksi. 

–Majoituspaikkoja on kahdeksan ja tulijoita on riittänyt, kertoo Poitsilan Retriittikartanon toiminnanjohtaja Juha Tanska. Kartanon muissa tiloissa koulutetaan retriittien ohjaajia, mm vaellusohjaajia, luontohengitys-ohjaajia ja hiljaisuuden jooga -ohjaajia. Meneillään on 17 eri kurssia ja kurssilaisia on noin 300. 

Hiljentymistä tarvitaan

Piispa Mari Leppänen näkee retriiteille sosiaalisen tilauksen. 

–Aika haastaa meitä ja se näkyy koko meidän kirkossamme, hän sanoo. 

–Hektinen elämänmeno aiheuttaa rauhattomuutta ja levottomuutta, jonka vastapainoksi ihmiset tarvitsevat hiljentymistä ja vetäytymistä luontoon. 

Yhdistyksen toiminta on monin tavoin kokeellista. Se on kehittänyt mm luontohengellisyyttä ja pyhiinvaelluksia eri lähtökohdista tuleville ihmisille, jotka kaipaavat turvaa ja yhteyttä toisiin ihmisiin. 

–Juuri nyt haasteena on se, miten tuoda hiljaisuuden elementit nuorten elämään, sanoo Leppänen. Retriittikartanossa onkin jo järjestetty rippileirejä, joiden osanottajat ovat olleet pääasiassa pääkaupunkiseudulta. Piispa myös toivoo, että keskus säilyttää toimivan yhteyden paikallisiin asukkaisiin. Uuden kotalaavun käyttö on siitä yksi luonteva esimerkki. Laavua rakentamassa ollut Markku Myllykangas totesikin, että laavun ohi rantaa pitkin kulki jo keskiajalla kirkkotie, jota voi hyvin kulkea edelleen ja pysähtyä laavulle lepäämään.